Den lilla Swenska och Finska tolken = Ruottalainen ja Suomalainen kielikirja

v

N
SÖREN

2 7

2

; VA 4 )
auchbelles X

SLIP)

S]
a
S

8
ja
2

e

Den lilla Swenſka och Finſka

olken.

5:te upplagan.

ASIN
Xh J
ed p

AINI G

de

dee
18 - x < 7

e
IEI
se

VAI
ja

2

FASAD
SEN ONS ON

SADE ALI AZ
eee

Ruottalainen ja Suomalainen

5

Kicliklirja.

Bides painos.

KEI
24
5
<=
Oa
N
8
(23 2
5
SE
.
ON
ja

Helſingisſä, 1862.
J. C. Frendellin ja Pojan kirjapainosfa.

EEK SEE

6

tä. Fyratio, Neljäkymmentä. Fem-|Girig, Ahne. Snål, Jolkka, p
tio, Wikſikymmentä. Sertio, Kuuſi⸗Daͤlig, Huono. Eländig, Wihe
kymmentä. Sjuttio, Seittemän⸗ äinen. Rädd, Pelkuri. ;
kymmentä. Uttio, ättatio, Kah-lDriftig, Rohkea. Lat, Laiska.
delſankymmentä. Nittio, Yhdekſän⸗Flitig, Ahkera. Kall, Kylmä.
kymmentä. Hundra, hundrade, Warm, Lämmin. Het, Kuuma:
Sata. Twähundra, Kakſiſatag. Vlödig, lättrörlig, Herkkä.
O. ſ. w., J. n. e. Tuſen, tu-⸗Slapp, Hermoton, weltto.

ſende, Tuhannen. Sjuk, Kipeä. Friſk, fund, Terr
Hel (icke ſöndrad), Eheä.

1 Häftig, Pikainen, äkkinäinen.

Ggenffaps-ord. Arbetſam, Tekewä. Noga, Tyy

Muoto-fanoja. i Uppriktig, Wilpitön. Falſk, BW

pinen. Munter, Puhelias. Pre
Stor, Jjo. Liten, Pikkunen. fam, Kielewä. Glad, Ilonen
God, Hywä. Elak, Paha. Sorgſen, Murheellinen.
Stygg, Häijy. Skön, Kaunis. Saktlig, Hiljainen. Swag, Heil
Ljuflig, Jhana. Grann, Korea.[ Tung, Raskas. Lätt, Köykäu
Wacker, Pulskea. Ful, Julma. feweä. Lärd, Oppinut.
Slug, Wiiſas. Galen, Hullu. [Kunnig, Taitawa. Olärd, Off
Dum, Pöhkö, hasſu. maton. Styf, Kankea.
Läng, Pitkä. Kort, Lyhykäinen. Okunnig, Zaitamaton.
Smal, ſmärt, Pieni, hoikka. Båt, Märkä. Torr, Kuiwa.
Tjock, Vahva, palju. Nöjd, Tytywä. Mifsnöjo, |
Bred, Leweä. Ond, wihanen. mätön. Seg, Sitkeä.
Hög, Korkea. Läg, Matala. Wiſsnad, Surkustanut.
Lycklig, Onnellinen. Olycklig, Wild, Keſytön. Tam, Keſy.
Onnetoin. Naͤdig, Armollinen. Mogen, Tuleentunut.
Mild, Lempeä. Barmhertig, Lau-Omogen, Tuleentumaton.
pias. Grym, Raju. Nä, Raaka. Hwit, Walkonen.
Känflolös, Tyly. Gifmild, An-Ljus, Waalewa. Röd, Punarl
telias. Sameis Tunnoton. Grön, Wihriäinen. Gul, Keltarll
n Brun, Ruskea. Grä, Harmaa

Fri, Wapaa. Ung, Nuori. , - 3
Gammal, Wanha. Ny, Uufi. Mörk, Tamma. Blä, Siu

Wänlig, Ystävällinen. Rik, Ri- Swart, Musta? Rund, Ymmyr
kad. Fattig, Köyhä. nen. Aflaͤng, Pytkyliäinen.

antig, Kulmikas. Fyrkantig,
Nelikulmanen. ]
tättlig, Kohtuullinen,
lagom, Parahultanen.

8. 14.
Föreſtällande ord,
Nimenſiaſia fanoja.

Jag, Minä.
Min, Minun.
ät Mig, Minulle,
pä, med, hos Mig, Minulla.
ifrän, af Mig, Minulta.
(hvar?) inuti, uti Mig, Minusſa.
ur, om Mig, Minusta,
utan Mig, Minuta.
(hvart?) i Mig, Minuun.

Du, Sinä.
Din, Sinun.

9 13.
Kr aft⸗ord.
Toimi⸗ſanoja.

Börja, begynna, Alkaa, alottaa.
ſaka, Leipoa. Bedja, Rukoilla.
ſetala, Makſaa. Binda, Sitoa.
jränna, Polttaa. Wäta, Kastella.
ta, Syödä. Dricka, Juoda.
itta, Istua. Sofwa, Maata.
tä, Seiſoa. Gå, Käwelläͤ. ät Dig, Sinulle.
lå, Lyödä. Göra, Tehdä. hos, med Dig, Sinulla.
junga, Laulaa. Hoͤra, Kuullella. af Dig, Sinulta. ;
laͤſa, Puhaltaa. Tala, Puhua. (hvar?) uti Dig, Sinusſa.
wiſka, Kuiskuttaa. Skratta, ur, om Dig, Sinusta,
Nauraa. Graͤta, Itleä. utan Dig, Sinuta.
nyfta, Nuuskuttaa, hynkiä. (hvart?) i Dig, Sinuun,
unna, Taitaa. Bryta, Taittaa,
murtaa, Gifwa, Antaa. Wi, Me.
aga, Ottaa. Bära, Kantaa. Waͤr, Meidän.
fta, Nostaa, Kaſta, Heittää, åt Oſs, Meille.
wiskata. Nyſa, Aiwastaa. bos Oſs, Meillä.
pringa, Juosta. Smickra, Lie af Oſs, Meiltä.
(hvar?) uti Ofs, Meisfä.

hakoita. Säga, Sanoa,
räla, Ritvellä. Grina, Irwis⸗ ur, om Oſs, Meistä.
utan Oſs, Meitä.

tellä. ärma, Oſotella. , A.
ocka, 1 ja susa Ta⸗ | (hvart?) i Oſs, Meihin.
puttaa, Komma, tulla, I. Te,

ara, Olla. Tro, Uskoa, Eder, Teidän.
uga, Walhetella. Plöja, Kyntää. ät Eder, Teille,
wila, Suoata, lewätä. hos Eder, Teillä.
luta, Lopettaa. af af Eder, Teiltä,

4

Härkä. Ko, Lehmä. Kalf, Wa⸗ Penſas. Enrisbuſke, Kataja-Pi
ſikka. Oumfe, Oinas. Får, Lam⸗ſas. Swart winbärsbuſke, .
mas. Lam, Karitta. Swin, Sika. ſwukka⸗penſas. Ormbunke, Kaneri |
Galt, Karju. Sugga, Imiſä fika. |Ejung, Kangas-kanerwa. Blomn
Snöpt (win, Oraſa ſika. Ett ärs|Kukkanen. Törne, Orjantappui
gammalt ſwin, Talle. Twaͤ ärs|Bläfippa, Wilu-kukkanen, kirjitu
gammalt frin, Kaſattu ſika. TreaͤrsſHwitſippa, Wuohenſilmä. We
gammalt (win, Kahdesti kaſattu ſi-[ling, Apilas. Gräs, Ruoho. Bro
ka. Gris, Porſas. Hund, Köira. Katt, Oras. Planta, Istuke. S
Kisſa. Björn, Karhu. Varg, Sufi.|Heinä. Halm, Olli.
Räf, Kettu, repo. Hare, Jänis.

Ekorre, Orawa. Hermelin, Kärp— $ 6.

pä. Fogel, Lintu. Tupp, Kukko. Om tiden och aͤrstider

Höna, Kana. Gås, Hanhi. Trana, : : 475
Kurki. Orn, Kotka. Tjäder, Met⸗ Ajasta ja wuoden ajoiste
Ar, Wuoſi, ajastaika. Män

täs. Tjäderhöna, Koppelo. Orre,
Teiri. Hjerpe, Pyy. Swala, Kuukauſi. Januari, Tammikuu.“
Pääskynen. Swan, Joutten. And, bruari, Helmikuu: Mars, Vl
Suorſa. Gök, Käki. Hök, Haukka.fliskuu. April, Huhtikuu. W
Fiſk, Kala. Gädda, Hauki. La- Toukokuu. Juni, Keſäkuu. S
ke, Made. Gös, Kuha. Braxen, Heinäkun. Auguſti, Elokuu.
Lahna. Lax, Lohi. Sik, Siika.ſtember, Syyskun. Oktober, L
Abbore, Ahwena. Mört, Särki.ſkuu. November, Marraskuu. !
Ströming, Silakka. Id, Säy-ſcember, Joulukuu. Becka, Vi
näwä. Nors, Kuore. Gers, Kiis-|Dvgn, Wuorokauſi. Dag, På
kinen, ryökäs. Kräfta, Rapu. Natt, Yö. Morgon, Aamu. DJ
dag, Pirokipäivä. Afton, El

Söndag, Sunnuntai. Mänd
Maanantai. Tisdag, Tiistai. (
dag, Keskiwiikko. Thorsdag, Tu
tai. Fredag, Perjantai. Lört
Lauwantai. Wär, Kewät. S
mar, Sivi: Höſt, Sykſy.

ter, Talwi. Jul, Joulu. Ni

S 5.

Träd och wexter.

Puita ja kaswuja.
Träd, Puu: Ek, Tammi. Lind,
Niinipuu, lehmus. Rönn, Pihlaja.
Björk, Koiwu. Aſp, Haapa. Hägg, | N
Tuomi. Al, Leppä. Furu, Hon-|Uufi wuoſi. Päſk, Pääſich
"fa. Aſk, Saarni. Tall, Mänty, | Pingft, Heluntai. — Namnsi
petäjä. Gran, Kuuſi. Buſke, Nimipäiwä.

g

67. kas. Potatis, Peruna. Apple,
Mått, mål och wigt. Denn. Not, Pähtinä. Smul⸗
Mittoja ja painoja. tron, Manſikka. Blåbär, Mustik-
Ya a ka. Salt, Enola. Peppar, Pipe
unia, Tynnyri, Half tue na, pur. Rödlök, Sipuli. Hwitlök,
olikko. Fierding, Nelikko. Kap⸗ Kynſilaukka. Watten, Bei.
„Kappa. Kanna, Kannu. Qwar⸗ S 10
„ Kortteli. Famn, Syli. Aln, å SE
ynärä. Lispund, Leiwiskä. Skaͤl⸗ Husgeraͤd och köksſaker.
nd, Naulg. Lod, Luoti. Mil, Huone⸗ ja kyökki⸗kaluja.
nikulma. Werft, Wirsta. Bord, Pöytä. Stol, Istuin,

tuoli. Säng, Sänky, wuode. Wag—

S 8. ga, Kehto. Bolſter, Patja, pols⸗
zandtbruket tillhörande |tavi, Ljusſtake, Kynttilänjalka.
redſkap. Lius, Kynttilä. Liusſax, Khntti-

viro o wekaluja. länſakſit. Slef, Kauha. Sked, Lu⸗
ieren Be W jitfa. Gryta, Pata. Kittel, Katz
Plog, Aura. Harf, Aes. Spa⸗ſtila. Elddon, Tulukſet.
„Lapio. Lie, Wiikate. Skära,

Irppi. Yra, Kirwes. Knif, 5 11.

Pitti Räfſa, Harawa. Kärra, Räkne⸗ord.

attaat. Släde, Reki. Stöt⸗ Las ku⸗ſanoja,

19, Takareli, Ett, en, Mkji. Twaͤ, tu, Kakji.
| 8 9. Tre, Kolme. Fyra, Neljä. Fem,

at och mattillrednings- Wiſt. Ser, Kuui. Siu, Seite⸗
män. Atta, Kahdekſan. Nio, Yh-

; ämnen, 75 Ö
3 2 dekſän. Tio, Kymmenen. Elf wa,
| Ruokia ja ruoka-aineita. fſitoista. Tolf, Kakſitoista. Tret-
Mat, Nuoka. Bröd, Leipä. ton, Kolmetoista. Fjorton, Neljä
wetbröd, Niſuleipä. Smör, Woi.toista. Femton, Wiiſitoista. Ser-
fött, Viha. Stek, Paisti. Speck, ton, Kuuſitoista. Sjutton, Seit⸗
ilawa. Korf, Makkara. Agg, temäntoista. Aderton, Kahdelſan⸗
una. Mjöl, Jauho. Hwete, ſtoista. Nitton, Ylhvdekjäntoista.
ju. Bohwete, Tattara. Raͤg,Tiugu, Kakſikymmentä. Tjuguen,
is. Korn, Ohra, Hafre, Kau- Yfſikolmatta. Tjugutwaäͤ, Kakfi-
. Art, Papu, herne. Rofwa, kolmatta. Och få widare, Ja niin
auris. Kälrot, Räätikkä, iuurt⸗Jebespän. Trettio, Kolmekymmen⸗

Obſervera:

-Uti Finſkan läſes O fäfom A uti Swenſkan, och U 1äf
fom D uti ordet blomma, men ej fom D uti ordet kom.

Muistutus:

Ruottinkielesſä on A ſama tuin Suomenkielesſä O. Niisſä R
talaiſisſa ſanoisſa kuin on tämällainen O, luetaan fe niinkuin Suome
kielinen U, mutta muullainen O on yhtä- ääninen kuin Suomenkieles
kin. — G⸗puustawi jaa j äänen öön, ään ja vyn edesſä, mun
misſa fanoisja myöskin een ja iin edesſä; efimerkikji: gök (käki) h.
taan jöök, göds (kuha) luetaan jöös, gädda (hauki) luetaan jädd

yttja (ruoppa) luetaan jyttja, genaft (oitis) luetaan jenaft, si
autaa) uetaan jiiwa, j. n. e.

Imprimatur: L. Heimbürger.

8 1 (ter, Siſar. Farbror, Setä. Mor
Om Religionen, bror, Eno. Fafter, Täti, Mos
Uskonopista ſter, Täti. Kropp, Ruumis. Hud,

ſkinn, 3ho. Ben, Luu. Kött,
Gud, Jumala. Guds Son, Ju— Liha. Blod, Weri. Ader, Sus⸗

alan Poika. Frälſare, Wapah⸗ ni. Lem, Jäſen. Hufwud, Pää.
ja. Treenighet, Kolminaiſune. Här, Hiukſet. Nacke, Niska. Pan:
W Helige Ande, Pyhä” Heuki. na, Otta. Anſigte, Kaswot. Ora,
mel, Taiwas. Helwete, Hel⸗ Korwa. Oga, Silmä. Ogonlock,
piti. Diefwul, Perkele. Spöke, Silmälauta. Näſa, Nenä. Mun,

we, tonttu. Suu. Läpp, Huuli. Tand, Ham⸗

9 2. mas. Tunga, Kieli. Kinder,
Taleſätt. Posket. Skägg, Parta. Haka,
Puheenparſia. Leuka. Hals, Kaula. Bröſt, Rin—

Gudi lof! Jumalan kiitos (Ju- ta. Axel, Olfapää. Arm, Käjis
alalle fiitos)! Gud beware! Ju- warſi. Hand, Käji. Knytnäfwe,
la warjelkoon! För Guds ſkull, Nyrkki. Finger, Sormi. Tumme,
imalan tähden. För all del, Peukalo, Nagel, Kynſi. Rygg,
rifella muotoa. Ingalunda, Ei Selkä. Mage, Watta. Lär, Reiſi.
inkaan. Alldeles icke, Ei ol-[Knaͤ, Polwi. Fot, Jalka. Hål,
aan. Kantapää. Tä, Warwas. Liktorn,

8 3 Warpaan känſä (tänfä).
Om menniſkan. 5 |
| in Fyrfota djur, foglar och
Menniſka, Ihminen. Man, fiſkar. en
ominta jroino. iäti. Luontokappaleita, lintuja ja
pſi. Gosſe, Poika. Yngling, kaloja.

norukainen. Gubbe, Äijä. Gum⸗ Häft, Hewoinen. Hingſt, Ori.
a, Ämmä. Fader, Jſä. Mo- Wallak, Ruuna. Sto, Tamma.
ir, Aiti. Broder, Weli. Sy-|Fäle, Warſa. Tjur, Sonni. Ore,

8

(hvar?) uti Eder, Teisſä.

ur, om Eder, Zeistä.
utan Eder, Teitä.

i Eder, Teihin.

Han, Hän.
Hans, Hänen.
aͤt Honom, Hänelle.
hos Honom, Hänellä.
af Honom, Häneltä.
uti Honom, Hänesſä.

(hvart?)

(hvar 2)

ur, om Honom, Hänestä.

utan Honom, Hänetä.
i Honom, Häneen.

Den, Se.
Deſs, Sen.
ät Den, Sille.
os Den, Sillä.
af Den, Siltä.
uti Den, Siinä.
ur, om Den, Siitä.
utan Den, Eitä.
i Den, Siihen.

De, He.

Deras, Heidän.

ät Dem, Heille.

af Dem, Heiltä.

uti Dem, Heisſä.

ur, om Dem, Heistä.
utan Dem, Heitä.

i Dem, Heihin.

(hvart?)

(hvar ?)

(hvart?)

(hy ar?)

( hvart?)

De, Ne.
Deras, Niiden.
aͤt Dem, Niille.
hos Dem, Niillä.

af Dem, Niiltä.
(hvar?) uti Dem, Niisſä.
ur, om Dem, Niistä.
utan Dem, Niitä.
(hvart?) i Dem, Niihin.
J Finſkan heter både Han o
Hon, Hän, och Den, det, Se.
Ruotſin kielesſä nimitetään mi
henpuoli Han, ja waimonpuoli Hol
mutta ſuomenkielellä owat molet
mat Hän.

§ 15.
Samtal.
Keskinäiſiä puheita,
Förſta ſamtalet.
Enſimäinen puhe.
Att helſa.
Terwehdellä.
God morgon! Hywää huomen
God dag! Hywää päimää!
God afton! Hymää ehtoota!
Huru mär ni? Kuinka woitte?
Huru mår du? Kuinkas woit?
Rätt wäl, Vallan hywin.
Icke rätt wäl, En juuri hywi
Illa, Huonosti.
Huru mär er far? Kuinka iſ
ne woi?
Huru mär din far? Kuinka i
woi?
Hwarifrän kommer ni? Mi
tulette?
Hwarifraͤn kommer du? Mis
tulet?
Hwart går ni? Mihinkä mene!
[Hwart går du? Mihinkäs mer

em, Kotiin.
àͤ (lef) wäl (du)! Woi hywin!
a wäl (ni)! Woikaa hywin!
Djö, farwäl! Hywästi!
8 16.
Andra ſamtalet.
Toinen puhe.
Att fraͤga och befalla.
Kyſellä ja käskeä.
Kom hit (du)! Tule tänne!
om hit (ni)! Tulkaa tänne!
mad will ni? Mitä tahdotte?
wad will du? Mitäs tahdot?
if mig (du)! Anna minulle!
emta mig (du)! Tuo minulle!
emta mig (ni)! Tuokaa minulle!
uru? Kuinka?

uru fåger du? Kuinkas fanot?
mad fäger han, (hon)? Mitä
hän fanoo? |

Iwad ſöker ni? Mitä haette?
wad ſöker du? Mitäs haet?
wad ſöker han (hon)? Mitä
hän hakee?

wad felas er? Mitä teitin on

(Mikä teitä waiwaa)?

(Mikä finna waiwaa)?

| v 12 Hi ? .
ſuru fäger ni? Kuinka ſanotte? Satt di

J morgon, huomenna.
I nästa wecka, Nonfewalla (tu—
lewalla) wiikolla.

J går, Eilen.

För en ſtund ſedan, Asken.
Nu juſt, Tällä haawaa (tällä het⸗
kellä). kt
Hwad höres för nytt? Mitäs
kuuluu. ; :
Gä dit (ni)! Menkää finne!
Gä dit (bu)! Mene finne!
Hör ni! Kuulkaa!
Hör du! Kuule! .
Stå (ni)! Seiſokaa!
Staͤ (du)! Seiſo!
Gaͤ bort (du)! Mene pois!
Gå bort (ni)! Menkää pois!
Ur wägen! Pois tieltä!
Sätt er! Istukaa!
g! Istu!
S 17.
Tredje famtalet,
Kolmas puhe.
Om handel.
Kaupasta. ;
Hwad Foftar aln af detta
kläde? Mitä tämä merka kyy⸗
närä maljaa? ä

wad felas dig? Mikä finun on|Ulnen af detta tyg? Kyynärä

tätä kangasta?

för ät mig (ni)! Tehkää minullel[ Huru mycket will ni hafwa

ME (du)! Hae!

ök (ni)! Hakekaa!
fär? Kosta?

dag, Tänä päimänä.

ör åt mig (du)! Zee minulle!

för alnen af detta lärft?
Kuinka paljo tahdotte tästä liina-
kyynärästä?

Fyra rubel ſilfwer, Neljä hos
pea-ruplaa.

14
Ny⸗Carleby, Joenſuu, Uufi-Kar: Huru heter denna gård? Mil

leb. tämän kartanon nimi on?
Waſa, Waaſa. Huru heter denna fjö? Mikä ti
Kaffd, Kaskinen. män järwen nimi on?
Kriftineftad, Kristiina. Ar denna fid nog fiffrif? On
Jywäskylä, Jywäskylä. tämä järwi kyllä kalauen?
Björneborg, Pori. CLaͤnar ni mig en längref? Le
Raumo, Rauma. naatteko minulle melan?
Tammerfors, Tampere, Ar längrefwen god? Onko mej
Nyſtad, Uuſi kaupunti. hinvä?
Nådendal, Naantali. Har ni drag? Onko teillä uistint,
Abo, Turku. i Ar det ett godt drag? Onko
Ekenäs, Eknäſi, Tammiſaari. hywä uistin?
Helſingfors, Helfinki. Will ni ro mig öfwer denna 11
Borgå, Porwoo. Soudatteko minua tämän jär
Lo wiſa, Lowiiſa. poitti?
Fredrikshamn, Hamina, Haminan [Will ni ro mig öfwer denna <

kaupunki. Soudatteko minua tämän jo
Viborg, Viipuri. poikki?
Kerholm, Käkijalmi. Får jag gå öfwer denna än!
Sordawala, Sortawala. Saanko tämän niityn poikki menn

Wilmanſtrand, Lappeenranta.

| . 8 22.
Kuopio, Kuopio. f
Joenſuu, ele : Om wäderlek.
Heinola, Heinola, Ilmasta.
G:t Michel, Mikkeli. Solſken, Päiwänpaiste.
Nyflott, Sawonlinna. Solen ſkiner, Päiwä 1
Ta waſtehus, Hämeenlinna. rinko paistaa.

Mariehamn, Maarianhamina. Mänan är förmörkad, Kuu
Huru heta Biſkopsſtiften il pimentynyt.

Finland? Mitkä owat Pispan Maͤnſken, Kuuwalo, kuutamo.

hiippakuntien nimet Suomesſa. Det är maͤnſken, Nyt on kinnva!
Abo ftift, Turun hiippakunta. Stjernan tindrar, Tähti killt
Borgå ftift, Porwoon hiippakunta.[Det bläfer, Tuuli käy.
Kuopio ſtift, Kuopion hiippakunta.[ Winden har wändt fig, Tu
Huru heter denna by? Mikä tä-| on kääntynyt.

män kylän nimi on? Det regnar, Wettä fataa.

let ſnöar, Lunta fataa. *

et är ſtjernklart, Taiwas on
tähdesſ.

rwäder, Pyry-ilma, ryöppy⸗ilma.
nö, Lumi, lunta.

nöflagg, Lumiräntä—

körk natt, Pimeä hö.

kan går, Ukkonen jyriſee.
korgonrodnad, Aamurusko.
agen gryr, Päiwä koittaa.
zind, Tuuli. a
mad ha mi för wind nu? Mi
kä tuuli nyt täy?

ordlig wind, Pohjatuuli.

orr, Pohjanen. E

ordoft, Koillinen, itäpohja.

(ter, Itä.

öder, Etelä, meri.

yd weſt, Louna, merilänfi.
ſeſter, Länſi.

ordweſt, Luode.

ot wind, Wastatuuli.

edwind, Myötätuuli, purjetuuli.
idawind, Laitatuuli, ſiwutuuli.
torm, Myrsky.

ign, Tyyni, tywen.

allt wäder, Kylmä ilma.

15
Warmt wäder, Lämmin ilma.

olen är röd; Aurinko ruskottag. Det är kallt i dag, Tänäpänä

on kylmä (pakkanen).

Det är warmt i dag, Tänäpänä
on lämmin.

Huru kallt ät det i dag? Kuin
fa kylmä on tänäpänä?

Huru warmt är det nu? Kuin⸗
fa lämmin nyt on?

Det är tjugu grader Pallt i dag,
Tänäpänä on kahdenkymmenen as⸗
teen pakkanen.

Det år nu femton graders wär—
me, Nyt on wiidentoista asteen
lämpymä.

Grad, Aste.

En grad, Ni aste.

Twaͤ grader, Kakſi asteetta.

Det är mulet, Nyt on pilwesſä.

Det är klart, Nyt on ſelkeä.

Jag fryſer, Minä palelen.

Jag ſwettas, Minä hikoilen.

Jag will gå att märma mig,
Minä tahdon mennä lämmittele-
mään.

Jag will gå att ſwalka mig,
Minä tahdon mennä wilwottele⸗
maan.

12

Kärran ſkall ſmörjas, Rattaat Bär pä Färran! Kanna rattaille
pitää raswattaman. För i flädan! Wie rekeen!
Kom in (du)! Tule jijälle! Fär jag jernſkodd fläde? Saank
Drag af mig ſtöflarna (du)lſ rauta⸗-anturaiſen reen? |
Wedä faappaat jaloistani! Jär jag en mindre fläde? Sant
Drager ni ſtöflarna af mig? pikkaiſemman veen?
Wedettekö ſaappaat jaloistani? Större ſläde! Iſompi reki!
J morgon bittida klockan half[Bättre ſläde! Parempi reki!
fer (half fem) will jag hafmwalGör ren den! Puhdista fe!
kaffe, Huomen⸗aamulla kello puoli— Bättre kärra! Paremmat rattaat
wälisſä funfi (puoliwälisſä wiiſi) Ar häſten ſkodd? Onko ja
tahdon Fahiveeta. kengäsſä? |
Min magn, [chäs, Färra, flådelXr häften iſtadig? Onko hewoint
ſkalllagas, Waununi, kääſini, rats] wikuri?
taani, rekeni pitää parannettaman.[ Bättre (ſtarkare) häft! Parem
Skaffa (du) mig genaſt en Farll (wäkewämpi) hewoinen! |
fom fan laga min fchäs! Zoi-|Spänn (du) häften före! Aſe
mita minulle nyt kohta ſemmonen] hewoinen, Waljasta hemwoinen!
mies, kuin taitaa parantaa kääfini!| Skynda (ni)! Joutukaa!
Kan du laga min ſchäs? Tai-[Skynda (du)! Joudun!
datkos parantaa kääſini? Tag piffa med dig, Ota vuos
Laga den nu genaſt! Paranna ſe myöt äs.
nyt kohta! Hall i häften! Pidä kiinni powoist
Hwad will du hafwa för be-Stanna! Pyſätä!
ſwäret? Mitä tahdot waiwastas?] War wid flädan! Ole reen tykör
Det är för mycket? Se on liian paljo.] wieresſä!
Här fär du, Täsſä faat. War wid wagnen! Ole waunuj
8 19. wieresſä!
Femte famtalet. War wid kärran! Ole rattailla
Wiides puhe, LEW
Wid afrefan från gäſtgifweriet,
Lähdösſä kyytinmuutolta
(kestikiewarista).
Bär (du) ut mina ſaker! Kauna
kaluni ulos!
Bär i wagnen! Kanna wauuuihin.

8 20.
Sjette ſamtalet,
Kuudes puhe.
Med ſkjutskarlen.
Kyytimiehen kansſa.
Sör icke biwägar, att wi

13

I må förwillas, Alä aja harha—
teille ettemme ekſyis.

haͤll dig pä allmänna wägen,
Pyſy waltatiellä.

ör bättre! Aja paremmin!

bla! Lyö! “!

zif mig piſkan (du)! Anna mi⸗
nulle ruoska!

zif mig tömmarne! Anna mi—
nulle ohjakſet!

ag emot tömmarne! Sta oh—
jakſet!

ör pä högra ſidan! Aja oikealle
| piloten! ! | |

tör pä mwenftra fidan! Aja wa—

ſemmalle puolen!

[v det långt till gäſtgifware—
gården? Onko kestikiewarin talo
kaukana?

här får du ſkjutspenningen,

Täsſä ſaat kyyti⸗rahan.

jugufem kopek fifwer för. mir
len, Wiiſikolmatta kopeikkaa ho⸗[S:t Michels, Mikkelin.

peasſa penikulmalta. Tawaſtehus, Hämeen.

åg till åt gäſtgifwaren att Huru många ſtäder finnas i
han genaſt låter föreſpännaf Finland? Kuinka monta kaupun⸗

mig en god häft, Sano kesti-] kia on Suomesſa?

kiewarille että hän kohta waljas⸗[Trettiotre, kolmeneljättä. |

tutta minulle hywäu hewoiſen. |Huru heta ſtäderna i Finland?

Dwad för datum är det i dag?) Mitkä owat kaupunkien nimet Suos

Kuinka mones päivä tänäpänä! mesja?

| on? Torneä, Tornio.

en trettonde (48) Maj ettſuleaͤborg, Oulu.

tuſen ättahundra fertiotwä,|Braheftad, Salosten kaupunki.

Kolmastoista päivä Toukokuuta, Kajana, Kajaani.

ykſi tuhatta kahdekſanſataa kuufi⸗Gamle⸗Carleby, Kokkola.

1 E UU kakſi (1862). Jakobſtad, Pietarfaari. — I

$:211
Ntſkilliga frågor.
Muutamia kyſymykſiä.

Hwad är Finland för ett land?

Mikä maa Suomi on?

Ett Storfurſtendöme, Suur's
ruhtinaau⸗maa.

J huru mänga län delas det?
Kuinka moneen lääniin je jaetaan?

I åtta län, Kahdekſaan lääniin.

Huru hetä de? Mitkä niiden ni⸗
met omwat? |

Uleäborgs och Kajana, Oulun
ja Kajaanin.

Bafa, Waaſan.

Abo och een Turun ja
Poörin.

Nylands, Uudenmaan.

Wiborgs, Viipurin.

Kuopio, Kuopion.

10

En rubelfilfwer, Yf hopea-rupla. | Cfter en half timme, Pu
Femtio kopek ſilfwer, Wiiſikym-] tunnin perästä.

mentä kopeikkaa hopeata. Hwad ärklockan? Onkokellopall
Det är för dyrt, Se on liian kallis. Half åtta, Puoliwälisſä kahdekſa
Får jag för billigare? Saanko Ar wärdinnan hemma? Onko

„ halwemmalla? mäntä fotona?
Mät (ni) ät mig härifrän!ZMi⸗Ja, On,
takkaa minulle tästä! Jag will wara här öfwer na

Mät (du) ät mig! Mittaa minulle, ten, Minä tahdon olla täällä yöt
Wäg (ni) aͤt mig! Punnitkaa minulle![Lyfta in mina ſaker! Nosta I
Wäg (du) ät mig! Punnitte minulle! | luni ſiſälle!
Räkna(ni) åt mig! Lukekaa minulle Detta rum bör eldas, Tä
Räkna (du) ät mig! Lue minulle!] huone tarwittee lämmittää.
Ett dusſin, Yifi tufina. Här är Fallt, Täällä on kylmä
Halft dusſin, Puolen tuſinan. [Hemta du mig eld! Tuo min
Hwad Foftar alnen? Mitä kyy⸗“ walkeaa.

närä mafjaa? Fnöſke, Taulaa.
Hwad koſtar en tunna raäͤg'ſHemtaldu) mig uppkokt watte
Mitä ruis⸗tynnyri makſaa? Tuo minulle kiehunutta wettä!

En tunna korn? Ohra-tynnyri? Har ni rom och ſocker? O

En tunna hafre? Kaura-tynnyri?| teillä rommia ja ſokeria?

Hwad koſtar lispundet? Mitä Hwad koſtar? Mitä makjaa?
leiwiskä makſaa? Jag will ha qwällsward, M

Hwad koſtar kannan? Mitä kan⸗ tahdon ehtoollista.
nu mafjaa? 3 Frukoſt, Suurusta.
8 18 [Middag, Päiwällistä,
Fjerde ſamtalet. e een
22 ft, Juustoa,
Neljäs puhe. Söt mjölk, Maitoa, rieskaa.
Frågor wid gäſtgifweriet iät:|Sur mjölk, Piimää.
ffilliga ämnen. Filbunke, Kuoriptimää, wiilipii
Kyſymykſiä kyytinmuutolla (kestikie-Oloſt, Olujunstoa.
warisſa) kaikellaiſisſa aſiosſa. Bränwin, Viinaa.
Ar wärden (husbonden) hem-En ſup, Yi ryyppy.
ma? Onko ijäntä fotona? Twä ſupar, Kakſi ryyppyäk.
Nej! Ei! Får jag färſkt ſmör? Sa

När kommer han? Koska hän tulee?! nuorta woita.

11

jukt bröd? Pehmeää leipää. — Far jag dagboken? Saanko piis
ärdt bröd? Kowaa leipää? wäkirjan? |
är jag tunnare bröd? SaankolSkrifdon? Kirjoitusaineet?
ohkaſempaa leipää? Fort, Pian, kiiruusti.

är jag dricka? Saanko juomista? Hwad er jag ſkyldig för natt:
riſkt, Raikasta. herberge? Paljoko olen yöſias⸗
1? Olutta? ; tani welkaa?

wagdricka? GSahtia? — Hwad Foftar maten? Mitä vuos
pisöl? Kaljaa? | ka makſaa?

odt, Hywää. Kan här naͤgon Swenſka? Tai⸗
ir jag drickswatten? Saankoſ taako täällä futaan Ruottia?
juomawettä? Kan här naͤgon Finſka? Taitaako
ir jag twättwatten? Saanko] täällä kukaan Suomea?
peſowettä? Bed honom (henne) hit, Käske
andduk, Pyhinliina. häntä tänne.

ål, Saipuaa. Bor länsman laͤngt härifrän?
ädda mig fängen (du), Tee ſiaf Aſuuko nimismies kaukana tästä?
minulle. För mig dit! Wie minua ſinne?
igg rena lakan, Pane puhtaat Ar härifrån långt till preſtgaͤr—
raidit (lakanat). den? Onko tästä paljo pappilaan?
ir jag rya till täcke? SaankojHuru heter detta pä Finfka?
ryijyn peitokſeni? Mikätämän nimi on Suomen-kielen?
r jag ett bättre täcke? SaankoſHuru heter detta pä Swenfkat
paremman peiton? och Mikät ämän nimi on Nuottin-kielen?
etta är ett godt tärke, Tämä Kan ni tala Swenffa? Taidat⸗
ou hyä peitto. teko puhua Ruottia?
e. 3 ][Wänta! Odota, Wartoo!

gg desſa att torka, Pane nämät. E Ä d
a itvomaan. v Min wagn (ſchäs) [Fall föras i
+ härifrån långt till Abo] lidret öfwer natten, Waununi
nfo tästä paljo Turkuun? (kääſini)pitääwietämän wajaan yhökſi.
ll Helſingfors? Helſiukin? Min kärra (fläde) [Fall föras
Il Björneborg? Poriin? i lider, Rattaani (vekeni) pitää
ll Uleåborg? Ouluun? wietämän majaan.

ll Tammerfors? Tampereelle? Vagnen(fchäfen) ſkall ſmörjas,
II Tawaſtehus? Hämeenlin-“ Waunut (kääfit) pitää raswatta⸗
naan? man. | |

YO 1 de 25 kai

N 545780 LA vein .
13 HIN A 10A58 Mod a
beben A 54 N

an Ina 27065 Ai rva 11443

basår vis 0

N e 75 G ED |

5 : 18 FÖR xi ja ro Kö 3 |

Eng . uten "trial. enge, de
e bft, DE EE

e . Vasa I VR

Kaku otit i ATSA ü in;

ad ERT SRS ox ELäN

= Panen adr Ae

L th (shady: läsnsä A s:

; 28 G "alk sumaa > |

3 il behss n jom

en e a 10398

Vko] Piaf de 1170 en YÖT Ta

2 kon VI MY: ryndl 0 Ginta; 20 penniä, =

4 pipon laat, 881 10 ns P

| brå m 284 - 1959 W 2 Wi n 151511

*

+
K 45 | n „
10 i 159 10 Ai dl Mane

„

Ke TIS a 81134 10. n.

nete Att 3775 f ja

. e i
< N 211. A ut iin kl N så ha N KÄ > 72 Lean a
r enen ele TN Kaa PaK DIT

"dl n € e
sä a e e kati. n .

W EN x ak 5 OA från bee ss m v 12

3 5 131 * (65437) Hanat ni GC 235 Ta 10
j 1480933 6.06 27801] 6 iar Hag” Nr e 152171
Wut ranka Gb i Cr In NNN 2 Mies moto
L Ha GN) üb i ee i
flinar) inet 90101" 155 29576
5 fta sihen äykes +
TL SNUS vä 5677 Sve N
eg nuit; Wia E käns — ;

— —
Ni a >
= N » ”
* 5
pa
A N
1

N N rå " & J - 4
3 - * 24: e. ie | 8654:
J . vä * 8 4 N
a W 2 X
„ N - z e
, + N
g — % Min, X *
A t 7
N N <
vu WPA N j -
A ) Po s — =
W v — p
1 N
i 22 2 ;
af" „ *

OV KN

25

PN

8